Mitä on uskonnonfilosofia?

Uskonnonfilosofiaa on sanottu filosofian osa-alueeksi, joka kysyy kysymyksia uskonnosta. Se keskittyy teemoihin, joihin voi kuulua mm. Jumalan olemassaolo ja ominaisuudet, uskonnon kieli, ihmeet, rukous, pahuuden ongelma ja kuinka uskomusjärjestelmät vuorovaikuttavat. Teemaa on vaikea rajata, jonka jokainen on voinut huomata myös Internettikeskusteluista. Siihen kuuluu teemoja, jotka kuuluvat myös moraalifilosofian, tietoteorian, logiikan, kielifilosofian ja muihin alueisiin. Uskonto on yleensä ottaen ilmiö, joka leikkaa monien muiden ilmiöiden kanssa ja on vaikea ajatella sellaista ilmiötä, jolla ei olisi mitään leikkauspintaa uskonnon kanssa.

Vaikka uskonnonfilosofia on akateeminen oppiaine, niin suurin osa sen harrastajista on amatöörejä, minä mukaanlukien. Tavallisin paikka uskonnonfilosofian harrastamiselle on Internetin keskustelufoorumit, joissa käydään hyvin monitasoista keskustelua.

Jos uskonnonfilosofian yrittäisi supistaa, niin se keskustelee useimmiten siitä, että onko uskonnollisella uskolla mitään järkiperäistä perustaa. Siinä ohella se voi keskustella, että jos usko enemmän tunnereaktio mysteerin kokemiselle, niin onko tämä tunnereaktio järjenvastainen vaiko järjen ulottumattomissa oleva asia? Tai ovatko yhteiskunnan uskonnolliset tavat järkeviä yhteisön koheesion takia vaiko painolasti yhteisön jäsenille?

Nykyisin näitä asioita sivutaan kun väitellään uskonnonopetuksesta kouluissa, uskonnollisten juhlien säilyttämisestä (esim. joulu) tai pitäisikö kirkon saada yhteisöveroista tukea toiminalleen, johon kuuluu mm. hautaustoimi.

Internetti on tuonut uskonnonfilosofisen keskustelun kaikkien ulottuville tavalla mikä ei ollut ennen mahdollista. Ja jumalkysymyksestä jokaisella tuntuu olevan mielipide, jota ei kaihdeta sanomasta julki anonyymisti.

Protestanteilla on ollut aina vaikea suhde uskonnonfilosofiaan syystä, että Luther ja Calvin eivät nähneet sitä tarpeellisena ja syyttivät usein katolisia teologeja liiasta filosofiasta. Jumalan toiseuden edessä ihmisjärki tuntuu impotentiltä penetroimaan syvemmälle.

Kuitenkin ihmisen maailmankatsomukselle on suunnaton merkitys sillä, että uskooko ihminen Jumalan olevan kaikkeuden luoja ja ylläpitäjä, joka vie ihmisen tuomiolle. Jumala, joka voi heittää kansakunnan historian roskakoriin ja viedä yksityisen ihmisen vastuuseen teoistaan on vaikuttava.

Vaikka ihminen ei uskoisi individualistiseen pelastukseen, niin Jumala, joka pyyhkii ihmissuvun pois maanpäältä ja jättää silti muutamia siemeneksi tulevaisuuteen on ajatuksia herättävä. Viime vuosien suosikkisarja "Battlestar Galactica" pyöri tämän teeman ympärillä.

Moni ateistikin varmasti ajattelee onko se järjellistä toivoa, että voiko ihmiskunta paeta maapallollta ennen kuin Aurinko paisuu punaiseksi jättiläiseksi tai voiko ihmiskunta paeta tämän universumin lämpökuolemaa. Se on varmasti humaania toivoa, että ihmiskunta voisi pelastua, mutta onko sille järkiperusteita? Jos ateisti laittaa toivon teknologiaan pelastajana, niin mikä estää sen, ettei teknologiaa käytetä ihmiskunnan tuhoamiseen paljon ennemmin kuin Auringon elämäkaari alkaa loppua?

Uskonnonfilosofiassa voidaan pohtia myös ylläolevia teemoja. Mihin ihminen laittaa toivonsa ihmiskunnan pelastuksesta ja mihin toivo perustuu on (lähes) kaikille relevantti kysymys.